MITEN JA MIKSI?

Olen toiminut tanssin ammattikentällä Suomessa 13 vuotta toimien laaja-alaisesti tanssintekijänä: työryhmien koollekutsujana ja vetäjänä, tanssijana, opettajana, mentorina, tapahtumien järjestäjänä, kansanopiston tanssitaiteen koulutuslinjan vetäjänä ja teosten tuottajana.

MIKSI?

Tanssitaide on minulle paikka, jossa voi muistaa ja oivaltaa itsensä uudelleen. Taidetta tehden ja kokien voi olla yhteydessä tuntemattomaan, joka usein tapaa peittyä arkipäivän meteliin. Tietoon, joka on kerääntynyt, ketjuuntunut ja kasaantunut paljon pidempään kuin vain yhden ihmisen elinajan. Tuntemattoman kohtaaminen voi avautua aavistuksenomaisista tuntemuksista aina laajempien yhteyksien ymmärrykseen. Katson taidetta läpi ajatuksen, että olemme kokonaisia ekosysteemejä yhteydessä koko maailman kokoiseen ekosysteemien verkostoon. Olen evoluution tulosta ja solutasolta käsin kykeneväinen avaamaan yhteyksiä rationaalisen mieleni ulottumattomissa oleviin tasoihin. Kokemuksiin ja voimiin, jotka ovat painautuneet meihin ja ympäristöömme syväksi tiedoksi (konkreettisesti epigeneetiikan kautta, että henkisinä kokemuksina).  Näen mahdollisuuden vaikuttaa ja vahvistaa taiteellani ihmisolentojen ymmärrystä ja kunnioitusta kaiken maailmassa olevan monimuotoisuutta kohtaan. Jokainen palanen on osa lujaa elämänverkostoa. Näen taiteen tekemisen ihmisolennon henkisyyden koskettamisena: monitahoisten reittien etsimisenä yhteyksien kokemuksiin suhteessa itseen, toisiin ja universumiin. Taide luo syvää perspektiiviä olemassaoloon. Taide on paikka, jossa ihmisolio ja maailma saa olla kulmikas, ällö, raivokas, mysteeri, kaunis, hauras, voimakas, selkeä, arkaainen, tulevaisuuksiin kurkottava, kaikkea mahdollista yhtä aikaa ja erikseen. Se on mahdollisuus erilaisten ulottuvuuksien ja tasojen koskettamiseen tällä lyhyellä elämänpolullamme. Se on väylämme tuntemattomaan meissä ja tässä universumissa. Herkistymällä taiteentekijänä tuntemattomalle itsessäni voin olla yhteydessä tuntemattomaan meissä kaikissa. Sieltä käsin voin nostaa taiteessani esiin tarkasteltavaksi ihmisyytemme perustassa olevia ydinkysymyksiä. Taide on mahdollisuus purkaa, paljastaa, kysyä, ymmärtää ja järjestää uudelleen ihmisenä elämistä tässä jaetussa todellisuudessa.

MITEN?

Työskentelypraktiikkaani kuvaa sana intuitiivisuus. Intuitiivisuudella tarkoitan itseni haastamista kohden ei-tietämisen tilaa, jossa syvemmän yhteyden ympäröivään ja itseen on mahdollista avautua. Ei-tietämisen tila on myös vapaa jatkuvasta määrittelyn, analysoinnin ja lokeroinnin tarpeesta. Se ei kuitenkaan tarkoita ei-tiedostamista suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, taidekenttään, maailmaan. Intuitiivisuus on kykyä olla nyt-hetkessä, uskallusta kuulla ja nähdä mihin prosessi voi viedä, uskallusta tehdä tilaa uudelle ja tuntemattomalle tulla esiin, uskallusta myöntää, että kaikki on koko ajan muutoksen tilassa. Aloitan työskentelyn yleensä keräämällä ja tutkimalla käsillä olevaan työhön aineistoa (kirjoituksia, tutkimuksia, keskusteluja, esityksiä, harjoitteita), jotka muodostavat tekemiselle pohjan ja peilauspinnan. Esityön jälkeen työskentely on prosessin viitoittamana avoimuutta nähdä ja aistia teoksen/projektin/opetushetken suuntaa, kunnes työn ydin alkaa paljastumaan ja kirkastumaan, ottamaan muodon

Lähestyn tuntematonta meissä herkistyen kehon syville yhteyksille: omassa sisäisessä ekosysteemissään ja suhteessa ympäröivään todellisuuteen tai suhteessa kulloinkin käsillä oleviin kysymyksiin sekä antaen aikaa syvälle soluihin painautuneen tiedon aistimiselle. Sieltä artikuloiden esitykseksi/ harjoitteiksi/ jaettavaksi avautuneita kiinnekohtia tai kysymyksiä. Omat teokseni avautuvat työryhmän välisyyksistä. Ohjaajana prosessin alussa ikään kuin työnnän teoksen / projektin harjoittein ja keskusteluin oikealta tuntuvaan suuntaan, jonka jälkeen pyrin olemaan auki sille mitä tapahtuu sitten meille työryhmänä. Mikä kussakin jäsenessä resonoi, mikä meissä yhdessä resonoi? Pyrin nappaamaan kiinni näistä kiinnostuspinnoista antaen esiintyjille ja suunnittelijoille mahdollisuuden vapauttaa luomisvoimansa teoksen rakentumisessa kuitenkin seuraten ja pitäen kiinni myös oman ääneni kuuntelusta.

Perusarvona kaikessa työskentelyssäni on yhteistyö, niin työyryhmän vetäjänä, tanssijana, esityksissäni sekä opettajana. Jotta jokaisen potentiaali ja luomisvoima voi taiteellisessa työskentelyssä toteutua tarvitaan luottamuksen ja turvallisen olon ilmapiiriä suhteessa ympäristöön, itseen ja toisiin ihmisiin, joiden kanssa työtä tehdään. Uskon reiluuden ja kuulluksi tulemisen vapauttavan yhteisen keskittymisen tekemiseen antaen kaikille tilaa tulla osaksi kokemusta.  Haluan olla osaltani rakentamassa avoimempaa tanssinkenttää, työkulttuuria, jossa kanssataiteilijoita ja katsojia arvostetaan ainutkertaisina olentoina.

Kannen kuva Katri Naukkarinen

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close